|
 |
|
|
PAPRIKA |
100 grammaa punaista paprikaa sisältää mm. 110 kJ energiaa 0,9 g proteiinia 0,4 g rasvaa 4,6 g hiilihydraatteja 2,0 g ravintokuitua 3,5 mg natriumia 290 mg kaliumia 9,0 mg kalsiumia 30 mg fosforia 0.6 mg rautaa 0,04 mg tiamiinia 0,12 mg riboflaviinia 1,3 mg niasiinia 185 mg C-vitamiinia 486 mikrogrammaa A-vitamiinia RAE Ravintoarvojen lähde Fineli -tietokanta |
Ketolan puutarhalla viljeltiin paprikaa 90-luvun puoleenväliin asti. 15 vuoden tauon jälkeen vuonna 2011 on viljelty jälleen koeluonteisesti pienellä pinta-alalla punaista paprikaa. Ketolan paprikoita on toimitettu pieniä määriä lähialueen kauppoihin. Vuonna 2012 paprikan määrää on ollut tarkoitus hieman lisätä. Paprikat on pakattu muovipusseihin. Pussit on suljettu teipillä. Teippejä on neljää eri väriä. Katso Pakkausinfo-sivulle Yleistietoa paprikasta Paprika-aiheisia linkkejä Kurkkusivulle [Takaisin edelliselle sivulle] |
|
PAPRIKA 
Paprikoita on monen värisiä, -muotoisia ja -makuisia. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Kaikki paprikat sisältävät kapsaisiini nimistä ainetta, joka aiheuttaa poltteen tunteen kipua aistivissa hermosoluissa.Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. Maku vaihtelee eri lajikkeilla, joidenkin ollessa hyvinkin makeita, toiset taas varsin mauttomia. Väriltään vihannespaprikat ovat vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja, valkoisia ja mustan sinipunaisia. Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat väriä keltaiseksi tai punaiseksi. Keltaiset ja punaiset paprikat ovat makeimpia kun taas vihreät ja sinipunaiset paprikat ovat kirpeämpiä. Vihannespaprikat ovat hyvin monikäyttöisiä. ne sopivat niin sellaisenaan syötäviksi esimerkiksi salaateissa, leivän päällä, juustolautasella ja dippivihanneksena. Kypsennettynä paprika sopii niin kastikkeisiin, keittoihin, patoihin, wokkeihin kuin grilliinkin. Paprikoista tehtävät jauheet ovat tavallisia mausteita ruoanlaitossa. 
Maustepaprikat, puhekielessä chilit, ovat vihannespaprikaa pienempiä. Polttavan kirpeä makutuntemus aiheutuu kapsaisiinistä jota on maustepaprikoissa huomattavasti enemmän kuin vihannespaprikoissa. Kapsaisiinia on hedelmän istukassa eli väliseinässä, jossa siemenet ovat kiinni sekä väliseinien jatkeena olevissa vaaleissa harjanteissa hedelmän sisäpinnalla.Maustepaprikoita on tulisuudeltaan (kapsaisiinipitoisuudeltaan) erivahvuisia; mietoja ovat esimerkiksi Hungarian sweet chili ja cherry pepper. Keskivahvoja ovat dutch chili, jalopenon maku vaihtelee keskivahvasta tuliseen ja pepperonin miedosta keskivahvaan. Tulisia, voimakkaan makuisia ovat cayannepippuri, piri piri, serrano, tabasco ja habanero. Voimakkaimpia maustepaprikoita kannattaa käsitellä kumikäsinein. Paljain käsin maustepaprikaa käsitellessä käsiin tarttuu polttavaa kapsaisiinia. Kapsaisiinin saa pestyä pois, kun hieroo käsiin ruokaöljyä ja pesee sen pois astianpesuaineella. Älä kosketa chiliä käsiteltyäsi silmien tai nenän limakalvoja tai muita ihon herkkiä kohtia. Vältä myös lapsiin koskemista. Ihanteellinen säilytyslämpötila paprikalle +10 - +14 astetta. Paprika tulee säilyttää muovin sisällä, ettei se kuivu. (Tekstin lähde: Kotimaiset kasvikset ry) [Sivun alkuun] |
|
PAPRIKA NETISSÄ -Tähän on koottu parika-aiheisia linkkejä: vihannes.net - paprikasivu Kotimaiset kasvikset ry - kasvitieto, Paprika Fineli : Paprika Wikipedia, Paprika Martat.fi, paprika-aiheisia artikkeleja [Sivun alkuun] [Takaisin edelliselle sivulle] |
|